Suomalaiselle joululauluille tyypillisiä aihepiirejä ovat Betlehemin tähti, Itämaan tietäjät, Jeesus-lapsi, Joosef ja Maria, jouluseimi ja talli, jouluaskareet, joulukirkko, joululahjat, joulumaisema, joulurauha, jouluruoka, joulutontut ja joulupukki, joulun odotus sekä joulun sanoma ja sen soveltaminen ihmisten arkielämään. Suomalaiseen joulunviettoon olennaisesti kuuluva joulusauna ei sen sijaan ole innoittanut lauluntekijöitä. Eräässä suhteessa suomalaiset joululaulut poikkeavat esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopan maiden joululauluista: meidän joulualuissamme esiintyy vähän eläimiä poroja ja talvilintuja lukuun ottamatta. Hyvänä esimerkkinä erilaisuudesta voisi olla vuoden 2004 Kauneimmat joululaulut -tapahtuman yhteislauluvihkossa julkaistu espanjalainen joululaulu ”Se aasi katseli kummissaan”. Siinä kerrotaan, kuinka Jeesus-lapsen syntymää ihmettelivät tallissa aasin lisäksi myös härkä ja muuli. Laulussa kerrotaan myös, etteivät paimenet tuoneet Jeesus-lapselle itämaan tietäjien tavoin suinkaan kultaa ja mirhamia vaan voita, juustoa ja viljaa.
Vaikka jokainen vuosi tuo mukanaan uusia joululauluja, vain harva niistä kestää kilpailun vanhojen joululaulujen kanssa. Tällaisen ’murtautumisen’ perinteisten joululaulujen joukkoon ovat onnistuneet tekemään Jaakko Löytyn kirjoittama ja säveltämä ”Nyt taivaat avautuu”, Pekka Simojoen kirjoittama ja säveltämä ”Tulkoon joulu” sekä Vexi Salmen kirjoittama ja Kalervo ”Kassu” Halosen säveltämä ”Sydämeeni joulun teen”. Vaikka perinteisillä joululauluilla onkin varsin vankka asema joululauluperinteessämme, silti uusien laulujen saamiseksi on järjestetty jopa sävellyskilpailuja. Nurmeksen kaupunki on julistautunut erityiseksi joululaulukaupungiksi ja järjestänyt Jouni Pirisen aloitteesta useita sävellyskilpailuja. Vuoden 2000 kilpailun voitti laulu “Hetkeksi hiljene maa”, jonka on kirjoittanut Toivo Hyyryläinen ja säveltänyt Jouko Saari.